Koko syksyn pituinen väsymys vaivaa jälleen. Nukun levottomasti ja näen stressaavia unia, aamulla on todella väsynyt olo. Uneksin vain nukkumisesta...
Runsaan levon seurauksena olen tänä iltana voimissani. Ihan positiivinen ja jaksava :-) Etätyömahdollisuus vähentää aikaisia herätyksiä ja matkoihin loputtomasti kuluvaa aikaa. Elämä vilauttelee mukavia puoliaan. Aion nauttia, enkä murehtia mitään tulevia.
Sain vietyä hyväntekeväisyyskirpputorille tavaroita ja vaatteita, joista en vielä vuosi sitten suostunut luopumaan. Tänne ne eivät kuitenkaan mahdu ja olen iloinen, kun kotiin tuli taas hieman lisää tilaa :-) Kaikkea kirppikselle vietyä tavaraa kohti on toki löytynyt huikeasti enemmän pois heitettävää tavaraa. Vuosikymmenten tavaroiden säästäminen on saamassa kääntöpisteen. Tästä lähin luovun enemmän kuin hankin. Itse asiassa tämä linja on kyllä ollut voimassa jo toista vuotta. Nyt se on vain entistäkin selvempää.
Minulla ei ole kovinkaan monta asiaa muistuttamassa lapsuudestani ja nuoruudestani. Valokuvatkin ovat vähissä. Siksi olen melkein neuroottisesti kerännyt oman jälkikasvuni lapsuuden ja nuoruuden muistoja talteen. Heillä on ainakin ollut mahdollisuus valita, mitä haluavat säilyttää.
Tänä syksynä olen panostanut paljon tavaran karsimiseen. Se on ollut palkitsevaa, mutta myös voimia vievää. Ei ihme, että olen jatkuvasti niin väsynyt.
Katselen kuitenkin tavarasta keventyneitä paikkoja kuin uusia valloituksiani. olen ihan itse omalla työlläni raivannut meille tilaa. Vanhan säilötyn tavaran läpikäyminen ja karsiminen ei ole pelkkää iloa. Mutta olen taas tehnyt sitä - olen ihan ylpeä itsestäni.
Syksy näyttää vain sateista puoltaan, mutta olen hiipinyt metsään tämän tästä sateiden välissä. Ehkä talvea varten pitäisi keksiä jokin metsää helpompi rentoutumispaikka ;-) Kynttilöitä? Sauna? Nojatuoli ja torkkupeitto?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti